KOKEMUKSET
Muualla maailmassa järviruokoa osataan hyödyntää. Mallia voi ottaa mm. Hollannista, Saksasta, Virosta ja Englannista. Hollantilaiset joutuvat ostamaan osan käyttämästään järviruo'osta muista maista. Miksi ei meilläkin?
Suomessa on tehty paljon tutkimusta, kokeiluja ja hankkeita järviruo'on parissa viimeisten vuosien ajan, ks. Ympäristöhallinnon Ruoko-sivusto. Vuonna 2014 on julkaistu Ruokokatot RT-kortti. Lyöttilän yhteisen kalaveden osakaskunta on edistänyt asiaa Järviruo'on korjuuketju ja hyötykäyttö -kehittämishankkeessa ja Kettumäen kansanpuistoon on rakentunut ruokomallimiljöö.
Järviruoko on meille tällä hetkellä riesa ja jäte. Se on kuitenkin kiertotalouden ytimessä. Monivuotisena heinäkasvina järviruoko kasvattaa joka vuosi uuden sadon. Se on nopeakasvuinen ja kotimainen kasvi. Kesäisin järviruoko tekee hyvää työtä poistamalla ravinteita vesistöistä ja toimimalla elinympäristönä erilaisille eläimille. Talvinen kuollut ruokomassa on hyvä saada poistettua eläinten tarpeet huomioiden ennen kuin se ajelehtii jonkun rannoille tai vajoaa vesistön pohjalle. Mätänevä kasvimassa tuottaa metaania, hiilidioksidia ja rikkivetyä, veteen liuennutta fosforia sekä kuluttaa rantavesien happea. Se muodostaa ruokoturvetta, joka nostaa maanpintaa vedessä ja edistää rantojen umpeenkasvua. Ruovikko umpeuttaa näkymiä ja muuttaa maisemakuvaa sulkeutuneeksi.
Järviruoko on monikäyttöinen materiaali, josta saadaan laadukkaita, pitkäikäisiä kierrätettäviä ja biohajoavia hiiltä sitovia tuotteita. Se on myös reusrssitehokas, sillä tutkimusten mukaan sitä kasvaa Suomessa noin 100 000 ha alueella ja joka vuosi saadaan uusi sato. Maaseudun yrityksille järviruokotoiminta voi tuoda lisäelinkeinoa ja mahdollisuuksia lisätä koneiden, laitteiden ja tilojen käyttöastetta.
Kokemusta alkaa olla jo Suomessakin ja on aika ryhtyä tuumasta toimeen. Tarvitsemme erilaisia toimijoita puhaltamaan yhteen korteen ja etenkin tekemään konkreettista toimintaa. Suomessa on tehty järviruo’on kesäleikkuutta jo vuosikymmeniä. Talvileikkuuta on tehty huomattavasti vähemmän. Onneksi olemme saaneet viime vuosina myös talvileikkaajia, mutta tarvitsemme heitä lisää. Tarvitsemme erilaisia tuotteistajia ja käyttäjiä, jotka hyödyntävät vesistöistä kerätyn massan sekä hyvin suunniteltuja leikkuukohteita. Järkevät pidempiaikaiset leikkuukohteet lisäävät yrittäjien uskallusta lähteä kehittämään ja investoimaan korjuuketjuun. Erilaisen ruokoyrittäjyyden muodostumista on hyvä tukea eri tavoin.