Hulevedet
Järviruokoa on kokeiltu eritavalla hulevesien käsittelyssä. Kouvolaan ja Iittiin on rakennettu vuodesta 2018 lähtien erilaisia ruokosuodattimia. Lisäksi niitä on rakennettu mm. Helsinkiin lumenvastaanottopaikalle.
Suodattimissa on testattu ravinteiden poistoa sekä rakennetta. Tulokset osoittavat, että suodatin toimii
parhaiten tasaisen virtaaman uomissa, kuten lumenvastaanottopaikan laskuojassa. Siellä pidätysprosentit ovat olleet kiintoainekselle 50–93 %, kokonaistypelle 17–75 % ja
kokonaisfosforille 18–81 %. Voimakkaasti vaihtelevan virtaaman uomissa tarvitaan lisää
tutkimusta.
Jatkossa kannattaa testata myös yhdistelmärakenteita, kuten järviruokoa ja biohiiltä tai asettamalla uomaan useita peräkkäisiä ruokosuodattimia.
Tiesitkö?
Suomessa ollaan vielä alkutekijöissä järviruo’on hyödyntämisen suhteen. Siinä on valtavasti potentiaalia kunhan ryhdytään tuumasta toimeen. Järviruoko voi korvata joitain ilmastolle haitallisia materiaaleja uusien innovaatioiden ja kokeilujen kautta.
Ruokosuodatinten ravinteiden poistokyky
Lyöttilän yhteisen kalaveden osakaskunnan järviruo'on korjuuketjun ja hyötykäytön kehittämishankkeessa vuosina 2018-2019 otettujen näytteiden mukaan suodattimet poistivat kiintoainesta 10-40 %, fosforia 10-20 % ja typpeä 10 %:n molemmin puolin. Huomioitavaa on, että näytteet otettiin pian suodatinten rakentamisen jälkeen kylmään vuodenaikaan, jolloin biofilmiä ei ollut ehtinyt muodostua tai kylmässä vedessä biofilmin mikrobit saattoivat olla horteessa.
Lumenvastaanottopaikan suodattimen pidätysprosentit ovat olleet kiintoainekselle 50–93 %, kokonaistypelle 17–75 % ja kokonaisfosforille 18–81 %.
Useassa suodatinkokeilussa on ollut pian rakentamisen jälkeen selkeästi silminnähtävissä veden kirkastuminen suodattimen jälkeen.
